Ajankohtaista

Q4-tuloskausi on taputeltu ja koko Pohjoismaiden tasolla suoritus jäi heikoksi – Helsingin pörssissä erityisen heikoksi. Harvoja valopilkkuja meillä olivat Nokian, Keskon, Wärtsilän ja parin muun konepajayhtiön tulokset, ja lisäksi iloisia yllätyksiä saatiin muhkeista osingoista. Kotipörssimme osinkotuotto onkin nyt noin 5 prosentin luokkaa. Ongelmana meillä on jo vuoden verran laskeneet yritysten tulosennusteet ja markkinan kääntymiseen tarvitaan luonnollisesti uskoa tulosten paranemisesta. Tälläkin kerralla pörssi tullee ennustamaan tuloskäänteen hyvissä ajoin, olisiko siis jo aika innostua Suomesta?

Viime aikoina letkeän ”muumihenkisesti” nimitetty Hesulin pörssi on edelleen jäänyt jälkeen muiden läntisten pörssien vauhdista. Tätä eriytymistä on kestänyt nyt noin vuoden verran. Onko muutos pysyvää ja tuleeko Hesulista sijoittajien karttama Haisulipörssi? Ei kai sentään. Kaiken synkkyyden ja pahenevan lakkokevään keskellä on taas kerran hyvä muistaa, että iso osa pörssilistamme yhtiöistä on oman alansa globaaleja kärkiyhtiöitä, ja kotimarkkinan merkitys on melko pientä. Kotimarkkina heiluttaa lähinnä kaupan alan, pankkien ja osittain Sammon tuloksia. Positiivisiakin merkkejä on näkyvissä esimerkiksi metsäyhtiöissä, sillä kartongissa ja papereissa on nähty hinnankorotusilmoituksia, ja sellussa käänne parempaan tapahtui jo viime vuoden puolella. Myös pitkään rämpinyt Nokia vaikuttaa paremmalta kuin aikoihin.

Helsingin pörssin heikko kehitys verrattuna Yhdysvaltoihin on helppo selittää teknologiahuumalla, mutta miksi sitten läheisten verrokkimaidemme, kuten Ruotsin ja Saksan pörssit ovat paahtaneet? Kyseisissä maissa talouden rakenne on samankaltainen kuin meillä ja molemmat ovat muusta Euroopasta ja Kiinasta riippuvaisia vientitalouksia, kuten Suomikin. Myös Saksassa yhteiskunnallinen debatti talouteen liittyen on hyvin synkkää ja energiakriisin jälkimainingit vellovat taloudessa. Syitä eriytyneeseen kehitykseen löytynee erilaisista toimialapainoista: verrokkimaissa on enemmän pankkeja ja muuta finanssialaa (korkokatteet!), teknologiaa (SAP) sekä parempikatteisia konepajoja. Lisäksi viime aikoina jopa kroonisesti halvat autoyhtiöt ovat piristyneet Saksassa. Meillä Helsingissä perusteollisuuden osuus on suurempi, kun taas teknologiayhtiöiden osuus valitettavan pieni. Euroopan ja Suomen taloudet huutavat koronlaskuja ja matalampia korkoja. Valuaatiot meillä ovat jo valmiiksi alhaalla ja vipuvartta nousuun kyllä löytyy, jos vain saamme vetoapua laskevista koroista ja uskomme Euroopan talouden yskähdyksen jäävän lyhyeksi. Suosittelenkin tarkistamaan, onko salkussa riittävästi Suomi-painoa!

Esitetty informaatio perustuu United Bankersin omiin arvioihin ja United Bankersin luotettavina pitämiin lähteisiin. Johtopäätösten perustana oleva informaatio voi muuttua nopeasti, ja United Bankers voi muuttaa markkinanäkemystään ilman eri ilmoitusta. Mitään esityksen kautta saatavaa informaatiota ei pidä sellaisenaan käsittää kehotukseksi ryhtyä sijoitustoimenpiteisiin.